Just say no to work!

TKL_bannereita_1200x800_justsayno

Työn kokeileminen voi tuntua houkuttelevalta ajatukselta. Kokeilija uskoo hallitsevansa tilanteen, eikä lopettaminen tunnu ongelmalliselta. Osa ihastuu ja jää kiinni työn aiheuttamiin tunnetiloihin. Työporukassa voi herkästi ajautua myös sosiaaliseen riippuvuuteen. Joillain fyysinen riippuvuus kehittyy jo muutaman työpäivän jälkeen.

Työksi lasketaan kaikki suoritusluontoinen toiminta, joka aiheuttaa taloudellista tai henkistä riippuvuutta, kuten palkkatyö, pätkätyöt, kotityöt ja rakkauden työt. Työ vaikuttaa ihmisen aivoihin muuttaen työntekijän ajattelua ja käyttäytymistä ennalta arvattavaksi. Työhön liittyy myös monenlaisia terveyshaittoja. Näistä yleisiä ovat mm.

  • myrkytysvaara, halvaantuminen ja kuolemanvaara;
  • masennus ja mielisairaudet;
  • tapaturmat ja vammautumiset;
  • työpaikalla leviävät taudit (flunssa, kuume, sukupuolitaudit);
  • vastustuskyvyn heikkeneminen, unihäiriöt, tyhmyys.

Työriippuvuus kehittyy helposti koko perheen ja ystäväpiirin ongelmaksi. Kun työ tai sen hakeminen muodostuu elämän tärkeimmäksi asiaksi, ei perhe- ja ystävyyssuhteilla ole enää entistä merkitystä. Valehtelu, joka liittyy työntekoon, varastelu ja näpistykset ovat arkipäivää monelle työntekijälle.

Monesti ensimmäinen työ on ilmainen ja sitä tarjotaan ”harjoitteluna” tai ”koeaikana”. Yksittäisestä viikonloppu- tai iltatyöstä tulee pian kaikkea muuta kuin viaton kokeilu. Kaveripiirissä työntekijää saatetaan jopa ihailla. Tämä aiheuttaa sosiaalista painetta jatkaa työn tekemistä. Perimmiltään työnteko tyydyttääkin hyväksytyksi tulemisen tarvetta.

Kysyttäessä pitkäaikaistyöntekijöiltä on havaittu, että lähes jokainen on aloittanut kevyillä töillä. Nämä toimivat porttina raskaaseen työmaailmaan, jossa tarve työhön on tyydytettävä päivittäin. Työstä ja sen jatkuvasta hakemisesta tulee nopeasti elämän koko sisältö. Työn tekemisestä seuraa aina elämäntapamuutos!

Eräät yhteiskuntamme anonyymeinä pysyttelevät tahot, kuten sivusto www.mol.fi, levittävät kuvaa työstä harmittomana ajanvietteenä. He myös kampanjoivat voimakkaasti työn ja sen laillisuuden puolesta. Valitettavasti totuus työstä on toisenlainen, kuten työkierteestä irti päässeet tietävät kertoa.

Työtä välitetään yhteiskunnassamme usein täysin avoimesti. Välittäjillä on jopa toimistoja kuolemankauppansa hoitamiseksi. Suuri osa työstä välitetään kuitenkin julkisuudelta piilossa, erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, kuten kotibileissä. Monesti työn välittäjät ovat itsekin työnarkomaaneja, jotka turvaavat oman työnsä palvelemalla varsinaisia työkartelleja, työnantajia.

Työstä vierottuminen on aikaa vievä prosessi, jota on usein tuettava pitkäaikaisella lääkityksellä. Valitettavasti yhteiskuntamme on kriminalisoinut eräitä tehokkaimpia hoitomuotoja. Monet vieroittujat joutuvat tekemään ulkomaanmatkoja lääkkeiden ja hoitojen saamiseksi, esimerkiksi Amsterdamiin.

Työn tekeminen, sen ostaminen ja myynti, maahantuonti, välittäminen ja siitä puhuminen tulisi määritellä rangaistaviksi rikoksiksi. Työnarkomania leviää eritoten nuorten aikuisten keskuudessa. Kyseessä on koko yhteiskuntaa koskettava tauti, ei vain työntekijän oma asia. Jokaista työntekijää kohtaan on useita, jotka kärsivät tämän työnteosta. Työnantajat ja -välittäjät ovat poikkeuksetta sekaantuneet myös muunlaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Tiesitkö, että

  • Vuosina 1996-2000 kaksisataaviisikymmentäkuusi (256) ihmistä kuoli välittömästi työssään.
  • Vuosina 2000-2005 kuoli kaksisataaseitsemäntoista (217) palkansaajaa työssään.
  • Joka vuosi työssä kuolee kymmeniä (10) ihmisiä.
  • Työ lisää alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, perheriitoja, lasten pahoinvointia ja väkivaltaa. Työstä aiheutuvat välilliset haittavaikutukset ovat äärimmäisen suuret.
  • Vuonna 2005 vakuutusyhtiöt joutuivat maksamaan korvauksia sadalleyhdelletoistatuhannellesadallekahdellekymmenelleyhdeksälle (111 129) ihmiselle työssä aiheutuneista vammoista;
  • Vuonna 2005 jopa viisikymmentäneljätuhattakolmesataaviisikymmentäkaksi (54 352) ihmistä menetti toimintakykynsä yli neljäksi (4) päiväksi työn vuoksi.
  • Työ on erityisen vaarallista miehille.

Kannattaa huomata, että

  • Työn hankkimiseen ja sen välittämiseen kuluvat summat ovat huomattavia ja ne rasittavat koko valtion taloutta.
  • Työnarkomaniasta toipuneet eivät yleensä kykene itsenäiseen elämään, vaan yhteiskunta joutuu maksamaan heidän kuntouttamisensa ja elämänsä.
  • Suurin osa työntekijöistä päätyy elämänsä loppuvaiheessa laitoshoitoon ja vahvan lääkityksen alaiseksi.

Muista aina, että

  • Työ aiheuttaa riippuvuutta. On ihmisiä, jotka ovat kokeilleet työtä vain kerran ja jääneet koukkuun pystymättä enää koskaan elämään joutilaasti.
  • Työstä irrottautuminen on erityisen hankalaa sosiaalisen paineen ja työssä muodostuneen ”ystäväpiirin” vuoksi.
  • Työ vie koko elämän ajan. Vanhoille ystäville ja parisuhteelle jää yhä vähemmän aikaa, sillä kohtuullinenkin työnarkomaani viettää yli 1600 tuntia vuodessa töissä.
  • Yhä useampi alle 18-vuotias kokeilee työtä. Auta ystävääsi pysymään erossa työstä. Työ on haitallista nuoren psyykkiselle ja fyysiselle kehitykselle.
  • ”Luomutyöntekijää” ei ole. ”Luomutyön” ja ”kevyiden töiden” kaltaiset mielikuvat ovat naiivien ja yhteiskunnallista vastuutaan ymmärtämättömien, ”kapinoivien” seniilien kannattamia ajatuksia, joiden leviämiselle ei saa antaa sijaa.

USKALLA SANOA EI TYÖLLE! ROHKEUTTA TARVITAAN, DUUNIA EI OLLENKAAN!

TUE YSTÄVÄÄSI KAMPPAILUSSA TYÖTÄ VASTAAN. JOKAISELLA ON MAHDOLLISUUS TURVATTUUN, TYÖTTÖMÄÄN ELÄMÄÄN!

ELÄMÄ ON PARASTA TYÖTÄ!

Halutessasi vierottua työstä, lue lisää osoitteesta http://megafoni.kulma.net

Teksti: Kenraali äly

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran verkkolehti Megafonissa 16.10.2007 (http://megafoni.kulma.net/index.php?art=461).