Maaliskuun 8. maa järisee: kutsu globaaliin naisten lakkoon

Naiset kaikkialla järjestäytyvät, näyttävät voimansa ja huutavat: lakkoon, maailman naiset! Ryhdymme lakkoon, järjestäydymme, tapaamme toisiamme. Laitamme alulle maailman, jossa haluamme elää.

Me, naiset, ryhdymme lakkoon

Koska pääoma riistää niitä hauraita, prekaareja ja väliaikaisia talouden muotoja, joita pidämme yllä.

Koska kansallisvaltiot ja markkinat riistävät meitä pakottaessaan meidät velkaantumaan.

Koska valtiot kriminalisoivat liikkumisemme.

Koska saamme vähemmän palkkaa kuin miehet ja koska palkkaero Suomessa on 17,6 %.

Koska kotitöitä ja hoivaa ei tunnusteta työksi eikä siitä makseta, vaikka sitä riittää ainakin kolme tuntia työpäivämme päälle.

Koska tämä taloudellinen väkivalta lisää haavoittuvaisuuttamme ja altistaa meidät maskuliiniselle seksuaaliselle väkivallalle ja lähisuhdeväkivallalle, joiden kuvottava ääripää on naismurha.

Ryhdymme lakkoon ja vaadimme oikeutta vapaaseen aborttiin, jotta yhtäkään naista ei pakotettaisi äitiyteen.

Ryhdymme lakkoon nostaaksemme esille sen, että niin kauan kuin hoiva ei ole koko yhteiskunnan tehtävä, me itse vääjäämättä uusinnamme naisten kesken tapahtuvaa luokkariistoa ja koloniaalista sortoa.

Ryhdymme lakkoon antaaksemme tekemällemme näkymättömälle työlle sille kuuluvan arvon, rakentaaksemme välillemme verkostoa, tukea ja elämän strategioita vaikeissa ja kriisin määrittämissä olosuhteissa.

Emme enää ole kaikki täällä

Ryhdymme lakkoon, koska naismurhien uhrit eivät enää ole täällä: puuttuu niiden ääni, joiden elämä päättyi väkivaltaisesti (Argentiinassa selkäpiitä karmivaan tahtiin nainen päivässä, Suomessa noin joka viides nainen on kokenut puolison väkivaltaa tai uhkailua parisuhteen aikana).

Joukostamme puuttuvat lesbot ja transihmiset, joiden elämän päätti vihamurha.

Joukostamme puuttuvat poliittiset vangit, vainotut, murhatut maan ja sen antien puolustajat.

Joukostamme puuttuvat naiset, jotka ovat vankilassa pikkurikoksista: ne, joiden selviytyminen on kriminalisoitu samalla kun suuryritykset ja huumekartellit pääsevät kuin koira veräjästä, koska siitä on hyötyä pääomalle.

Joukostamme puuttuvat ne, jotka kuolivat tai vangittiin epävarmojen aborttien johdosta.

Joukostamme puuttuvat kadonneet; ne jotka laitettiin katoamaan.

Järjestäydymme voidaksemme pitää toisistamme huolta ja puolustautua helvetiksi muuttuneita koteja vastaan.

Seksististä väkivaltaa ja sen julmuuden oppikoulua vastaan, huolimatta median yrityksistä kauhistuttaa ja tehdä meistä uhreja, teemme henkilökohtaisesta surusta yhteisen lohdun ja raivostamme jaetun taistelun. Käymme julmuutta vastaan feminismin voimin.

Ryhdymme lakkoon, jotta voisimme järjestäytyä

Otamme lakon käyttöömme työkaluna, sillä vaatimuksillamme on kiire. Teemme naisten lakosta laajennetun ja päivitetyn toimintatavan, johon mahtuvat mukaan niin työtä tekevät kuin työttömät naiset, palkkaa saavat kuin tuilla elävät, opiskelijat, freelancerit ja pienyrittäjät: sillä kaikki me teemme töitä. Ja kaikki me ryhdymme lakkoon.

Järjestäydymme “nyrkin ja hellan väliin” jäämistä vastaan, pakollista äitiyttä ja naisten välistä kilpailua vastaan, patriarkaalista perhemallia ja kaikkia markkinoiden tarjoamia vastauksia vastaan.

Järjestäydymme kaikkialla: kodeissa, kaduilla, työpaikoilla, kouluissa (lastemme kouluissa ja omissa kouluissamme), torilla, supermarketeissa, naapurustossa. Liikkeemme voima on niissä kytköksissä, jotka luomme välillemme.

Järjestäydymme muuttaaksemme kaiken.

Feministinen internationaali

Kaikkialla tulkitsemme nykyhetkeä niistä konkreeteista tilanteista käsin, joissa elämme. Kudomme näin uutta internationalismia.

Meistä näyttäisi aivan kuin maailman kokeman uuskonservatiivisen käänteen edessä juuri naisten liike nousisi esiin voimakkaana vaihtoehtona. Siksi meneillään on uusi noitavaino, joka jahtaa feminismiä, yrittäen näin tuhota voimamme ja taivuttaa tahtomme.

Lukuisia riiston muotoja, pakkolunastusta, maata ja naisen ruumista valloitustensa suosikkikohteina pitäviä sodanlietsojia vastaan, me tukeudumme toisiimme politiikkaa ja hengen voimia varten.

Meitä liikuttaa halu

Otamme riskin ja ryhdymme epätavallisiin liittolaisuuksiin, sillä haluamme toisemme vapaina ja hengissä.

Vaadimme ajan itsellemme ja rakennamme näin välillemme valmiutta. Teemme yhdessä olemisesta keveää keskustelua liittolaisten kesken, kokouksista mielenosoituksia ja mielenosoituksista juhlan, juhlasta yhteisen tulevaisuuden.

Olemme olemassa itseämme ja toisiamme varten ja maaliskuun 8. päivä on uuden elämämme ensimmäinen päivä.

Koska meitä liikuttaa halu, vuosi 2017 on vallankumouksemme aika.

***

Alkuperäisen kutsun kansainväliseen naisten lakkoon ovat kirjoittaneet Argentiinan naisten liikkeen jäsenet. Käännöstä on mukautettu Suomeen sopivaksi. Seuraa “Ei Naistakaan Vähemmän, Tahdomme Toisemme Elossa”-liikettä esim. hashtagien #NiUnaMenos ja #NosQueremosVivas avulla. Mutta ennen muuta, järjestäydy sinäkin…