Vapauden tuuli – Suomentajan jälkisanat kirjasta ”Gilles Deleuze: Spinoza. Käytännöllinen filosofia”

Gilles Deleuzen kirja Spinozan ajattelusta ”käytännöllisenä filosofiana” tai ”käytännön filosofiana” on luullakseni se kirja, jonka myötä Deleuzesta tulee vallankumouksellinen (pikemminkin kuin Logique du sens, kuten joskus on väitetty). Tässä kirjassa Deleuze nimittäin varsinaisesti ottaa loikan porvarillisen ja kristillisen ajattelun kritiikistä kohti positiivista ontologisten käsitteiden luomista, ja ontologiasta tulee suoraan poliittisen kamppailun kenttä samalla tavoin kuin… Jatka lukemista Vapauden tuuli – Suomentajan jälkisanat kirjasta ”Gilles Deleuze: Spinoza. Käytännöllinen filosofia”

Vapaus muutoksena ja luomisena – suomentajan jälkisanat Deleuzen Bergsonismi-kirjaan

Henri Bergsonin filosofiaa kohtaan voi oikeutetusti esittää monenlaista kritiikkiä: Bergson mystifioi miestaiteilijoiden luovuutta ja sai elämänvoimateoriaansa vaikutteita rasistisesta soluplasmateoriasta. Filosofian klassikoiden luovaan hyväksikäyttöön mieltynyt Gilles Deleuze onnistuu nyt käsillä olevassa pienessä kirjassaan löytämään bergsonismista kuitenkin joitakin olennaisia käsitteitä, jotka muuttavat tapaamme nähdä maailmaa[1]. Pitkälti Deleuzen välityksellä Bergsonista on viime vuosikymmeninä tullut monin tavoin ajankohtainen aivojen… Jatka lukemista Vapaus muutoksena ja luomisena – suomentajan jälkisanat Deleuzen Bergsonismi-kirjaan

Uusfilosofeista ja yleisemmästä ongelmasta – Gilles Deleuzen haastattelu

– Mitä ajattelet ”uusfilosofeista”? En mitään. Mielestäni heidän ajattelussaan ei ole mitään. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin he etenevät suurten käsitteiden kautta, kuten Lain, Vallan, Herran, Maailman, Kapinan, Uskon jne. Näin he päätyvät groteskeihin sekoituksiin ja hatariin dualismeihin, kuten laki ja kapinallinen tai valta ja enkeli. Samaan aikaan mitä heikompaa ajattelu on sisällöltään, sitä tärkeämmäksi ajattelija… Jatka lukemista Uusfilosofeista ja yleisemmästä ongelmasta – Gilles Deleuzen haastattelu

Rakkaus vailla persoonia

Millaista oli rakkaus viktoriaanisella ajalla? Yleisen ennakkoluulon mukaan seksuaalisuus ja aito rakkaus tukahdutettiin, repressoitiin ja jokaisen oli alistuttava elämään ahtaiden konventioiden mukaisesti, luopumaan omista tunteistaan ja alistumaan perheelle ja yhteiskunnalle. Siksi on kenties yllättävää, että viktoriaanisen Englannin luultavasti tunnetuin rakkauskirjailija käsittää rakkauden aivan toisella tavalla: Thomas Hardyn romaaneissa ei ole kyse lainkaan yksilön tunteiden vapaasta… Jatka lukemista Rakkaus vailla persoonia

Affekteista 1/4

Gilles Deleuze: Spinoza Cours Vincennes – 24/01/1978 Tänään pidetään tauko jatkuvaa vaihtelua koskevassa työssämme, palataan väliaikaisesti filosofian historiaan, eräässä hyvin olennaisessa kohdassa. Kyse on kuin leikkauksesta, joidenkin teidän pyynnöstä. Tämä hyvin olennainen kohta on: mitä on idea, mitä affekti Spinozalla? Spinozan idea ja affekti. Maaliskuun luennoilla, teidän pyynnöstä, teimme leikkauksen synteesin ongelmaan ja ajan ongelmaan… Jatka lukemista Affekteista 1/4