Vapauden tuuli – Suomentajan jälkisanat kirjasta ”Gilles Deleuze: Spinoza. Käytännöllinen filosofia”

Gilles Deleuzen kirja Spinozan ajattelusta ”käytännöllisenä filosofiana” tai ”käytännön filosofiana” on luullakseni se kirja, jonka myötä Deleuzesta tulee vallankumouksellinen (pikemminkin kuin Logique du sens, kuten joskus on väitetty). Tässä kirjassa Deleuze nimittäin varsinaisesti ottaa loikan porvarillisen ja kristillisen ajattelun kritiikistä kohti positiivista ontologisten käsitteiden luomista, ja ontologiasta tulee suoraan poliittisen kamppailun kenttä samalla tavoin kuin… Jatka lukemista Vapauden tuuli – Suomentajan jälkisanat kirjasta ”Gilles Deleuze: Spinoza. Käytännöllinen filosofia”

Velkavankeudesta vapautumisen affektit

Yksi PAH Vallekasin naisista kertoo yhteisneuvonnassa, kuinka voitti pankin ja saavutti velka-armahduksen.

Välttäkäämme suruun ihastumista ja eläkäämme ilolla saavuttaaksemme kykyjemme koko mitan; on paettava luovuttamista, huonoa omaatuntoa, syyllisyyttä ja kaikkia muita surun vaikutuksia, joita papit, tuomarit ja psykoanalyytikot käyttävät hyväkseen. – Claire Parnet, haastattelun “Deleuzen ABC” osassa “Ilo”, Spinozaa mukaellen Tämä on meidän vaikeutemme: meille on hankalaa ajatella poliittista käytäntöä, joka yhdistäisi jonkin tietyn tilanteen (esimerkiksi asumiskysymyksen… Jatka lukemista Velkavankeudesta vapautumisen affektit

Affekteista 1/4

Gilles Deleuze: Spinoza Cours Vincennes – 24/01/1978 Tänään pidetään tauko jatkuvaa vaihtelua koskevassa työssämme, palataan väliaikaisesti filosofian historiaan, eräässä hyvin olennaisessa kohdassa. Kyse on kuin leikkauksesta, joidenkin teidän pyynnöstä. Tämä hyvin olennainen kohta on: mitä on idea, mitä affekti Spinozalla? Spinozan idea ja affekti. Maaliskuun luennoilla, teidän pyynnöstä, teimme leikkauksen synteesin ongelmaan ja ajan ongelmaan… Jatka lukemista Affekteista 1/4

Kapitalismi, halu ja orjuus

Johdannoksi Lordoniin Frédéric Lordonin rakentamassa Marxin ja Spinozan dialogissa Spinoza tarjoaa ihmiskuvan, antropologian, jota poliittisen taloustieteen kritiikin Marx ei ehtinyt tai halunnut rakentaa. Viime vuosina kysymys ihmisestä, ihmisen lajiominaisuuksista ja niiden muokkaamisesta, on noussut esiin etenkin postmarxilaisessa keskustelussa. Tämä ei ole merkinnyt paluuta nuoreen, humanistiseen Marxiin, saatikka ajatuksiin todellisesta ihmisyydestä ja sitä vastaavasta yhteiskunnasta. Pikemminkin on… Jatka lukemista Kapitalismi, halu ja orjuus