lasi7

Muistiinpanoja Maurizio Lazzaraton kirjasta Velkaantunut ihminen.

1) Velka tukahduttaa toimintamahdollisuutemme. Se sulkee tulevaisuushorisontin ja pyrkii tekemään muuttuvasta maailmasta muuttumatonta.

2) Velka pyrkii vakiinnuttamaan vallitsevat voimasuhteet ja maailman, jossa 1 prosentti alistaa 99 prosenttia.

3) Velka on yhteiskuntiemme alkuperäinen suhde, perustavampi kuin vaihto. Sen kautta tuotetaan alistettua työvoimaa. Tarina vapaasta vaihdosta ei pidä paikkaansa.

4) Myös niin sanotuissa kehitysmaissa kaikki on velan alla. Tähän ei tarvita edes yksityistä velkaa, koska maiden kaikki valtiolliset toiminnot järjestyvät valtionvelan takaisinmaksun kautta. Näiden maiden velallisuuden malli on leviämässä kaikille maille normaaliksi.

5) Velka on epäsuora alistussuhde, jossa velallinen kontrolloi itse itseänsä.

6) Taloutta ja politiikkaa ei voida tarkastella toisistaan irrallisina. Vasemmiston piirissä on silti omat ”talousviisaansa”.

7) Isä – poika – pyhä henki, tuotanto–vaihto–pörssi. Velka ja finanssit eivät ole parasiitteja, vaan pohja (tai ”taivas”) vallitsevalle systeemille. Eivät sivussa vaan keskiössä (toisin kuin reaalitalouden perään huutelijat luulevat).

8) Rahan kaksoisluonne: palkka eli ostovoima yhtäältä ja pääoma eli sijoitusväline toisaalta. Palkka ylläpitää vallitsevia yhteiskunnallisia suhteita, pääomasuhdetta. Pääomalla määritellään tulevaisuutta. Raha, jolla finanssipankkiirit pyörittävät maailmaa, ei ole samanlaista rahaa kuin se, jota saamme palkkana tai sosiaaliturvana. Finanssiraha ei ole minkään olemassa olevan arvon vastine. Sosiaaliturvasta yritetään tehdä alati vastikkeellisempaa. Pankkiirit taas saavat jatkuvasti enemmän vastikkeetonta rahaa.

9) Pääoma on kapitalistiluokan yhteinen, ”commons”.

10) Kun arkaaisista kuvioista siirryttiin monoteististen uskontojen hallitsemiin yhteiskuntiin, muuttuivat velat ikuisiksi. Yhdelle Jumalalle olet aina velkaa. Kapitalismissa ihmisten ei ole tarkoitus vapautua veloistaan. Pääoma on jumala, jolle ollaan velkaa ikuisesti. Siksi kristinusko ja velkojen anteeksianto eivät pelasta meitä kapitalismilta. Kapitalismi on kristinuskon jatke.

11) Pyhä kolminaisuus myös: työntekijä, työnantaja ja kapitalisti.

12) Velalla tuotetaan syyllisyyttä eli alisteisuutta.

13) Kristinusko toi ikuisuuden idean, joka siirtyi suoraan kapitalismiin (maan päällä ei velkoja kuitata).

lasi5

14) Kun mitataan asioiden arvoa, on aina myös kyse vallasta.

15) Mikä on deterritorialisoinnin suhde konstitutiivisuuteen, jos deterritorialisointi ymmärretään tuhoamisena ja luomisena?

16) Kapitalismissa raha on muutettava pääomaksi, tuhoamisen ja luomisen voimaksi. Uusliberaalissa kapitalismissa tämä tapahtuu finanssimarkkinoiden ja velan kautta.

17) Kapitalistilla ei ole enemmän valtaa siksi, koska hän on rikkaampi, vaan siksi, että hän manipuloi rahoituksen virtoja, jotka tekevät työläisestä alistetun. Näin ollen palkankorotukset saattavat vain vahvistaa pääomasuhdetta, koska ne eivät kosketa pääomasuhteen perustaa.

18) Rahalla voi ostaa vain jo-olemassa-olevaa. Pääomalla voi määrittää valintoja – tulevaisuutta.

19) Kapitalismin kriiseissä pääoman aiheuttamat tuhot korvataan rahalla (työläisten ostovoimalla).

20) Uusliberaalille vallalle velka on luokkasodan väline. Velka on mitä deterritorialisoiduin ase: sillä ei ole rajoja, ei valtiota, ei tuotannon dualismeja (aktiivinen/epäaktiivinen, töissä/työtön, tuottava/tuottamaton), ei eroa talouden, politiikan ja yhteiskunnan välillä. Velat operoivat välittömällä ja planetaarisella tasolla, ne koskevat kaikkia kansankerroksia ja tuottavat ”eettisesti” velallista ihmistä.

21) Deleuze ja Guattari kuvaavat 60–70-luvuilla tapahtunutta finanssivetoistumista: ihminen ei ole enää vangittu ihminen, vaan velalliseksi tehty ihminen. Foucault kuvaa, miten uusliberalististen tekniikoiden tavoitteena on tuottaa ihminen, joka ei ole markkinoilla vaihtoa harjoittava subjekti, vaan oman itsensä yrittäjä.

22) Ordoliberalistit halusivat de-proletarisoida työväkeä, koska työväki oli pystynyt organisoitumaan suurissa teollisissa keskittymissä. Joukkojen fyysinen läsnäolo samoissa tiloissa mahdollisti vastarinnan organisoitumisen. Nyt elämme jälleen proletarisaation aikaa (hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, palkkojen jäädytys). Löytääkö proletarisoitava työväki tavan organisoitua, vaikka ruumiiden kohtaamismahdollisuudet tehtaissa ovat käymässä yhä vähäisemmiksi?

23) Jokainen on oman itsensä pomo ja jokainen muodostaa yrityksen. Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka vastarinta voidaan kaapata vallan välineeksi. Yksi ’68-jengin vaatimuksista oli työn ja vapaa-ajan välisen eron tuhoaminen. Nyt tuho on tehty, mutta päinvastaisessa muodossa kuin vastarinnassa haluttiin. Ihmisille markkinoidaan oman itsensä yrittäjyyttä emansipaationa, vaikka kyse on vain valtiolle ja yrityksille liian kalliiksi käyneiden yrittäjäriskien ja hyvinvointipalveluiden ulkoistamisesta työväelle itselleen.

24) Kun jokaista pakotetaan yrittäjäksi, ei välttämättä yritetä saada jokaista perustamaan yksityisyritystä. Riittää, kun jokainen käyttäytyy kuin yrittäjä. Myös työtön selvitellessään tukia, harjoitteluita, haastatteluja jne. toimii oman itsensä yrittäjyyden raameissa.

25) Nettikuplan puhkeamisen ja finanssikriisin alkamisen jälkeen kapitalismia ei enää pyritä oikeuttamaan vapaudella, innovatiivisuudella jne. Riittää, että työväki nielee austerityä. Käyttöön on otettu keppi.

26) Autonomian ja vapauden piti määrittää yrittäjyyttä. Mutta oman itsensä yrittäjät ovat vain aikaisempaa tiukemmassa riippuvuussuhteessa valtioon ja pääomaan.

lasi3

27) 70-luvulla aloitettiin finanssimaailmassa rahan yksityistämisen prosessi, jota on käytetty mallina myöhemmissä yksityistämishankkeissa. Vain kriisin sattuessa, myös 2007, tappiot kansallistetaan. Muuten neoliberaali suunta on toinen.

28) Keskuspankin ”riippumattomuus” valtionvarainministeriöstä tarkoittaa todellisuudessa riippuvuutta finanssimarkkinoista.

29) Valtio antoi oikeutensa rahan luomiseen vapaaehtoisesti yksityiselle sektorille. Tämän jälkeen yhteiskuntaan on syntynyt uusi kaikki instituutiot läpäisevä allianssi: neoliberalismi. Valtio on aina viimekädessä se instanssi, joka mahdollistaa kapitalistisen, velkojen ympärille keskittyneen vallan.

30) Valtiot eivät ole lakanneet olemasta, mutta niiden funktio on muuttunut. Valtiot tekevät päätöksiä IMF:n ja luottoluokitusyritysten määrittelemissä raameissa.

31) Osakkeenomistajat, ja toimitusjohtajat joista myös on tullut osakkeenomistajia, ovat ainoita jotka hyötyvät tuottavuuden kasvusta.

32) Ei ole olemassa ristiriitaa reaalitalouden ja virtuaalisen talouden välillä. Ns. reaalitalous on täysin finanssimarkkinoiden logiikan alainen, näin ollen tämä kahtiajako ei enää päde. Reaalitalouden painottaminen on anakronistista, koska se ei ota huomioon jo tapahtunutta siirtymää teollisuuskapitalismista finanssikapitalismiin.

33) Jatkuvasti tehdään verouudistuksia, jotka hyödyttävät rikkaimpia ja suuryrityksiä. Samalla sosiaaliturvaa yksityistetään. Näin ollen amerikan pörssi-oraakkeli Warren Buffett voi varmoin äänenpainoin sanoa: ”Tässä maassa asiat menevät rikkaiden suhteen parhain päin, he eivät koskaan ole olleet näin menestyksekkäitä. Käynnissä on luokkasota, ja minun luokkani voittaa.”

34) Kapitalismi ei ole struktuuri tai systeemi. Se kehittää, muokkaa ja organisoi menettelytapoja, jotka on sopeutettu riiston ja vallan vaatimuksiin vaihtelevilla tavoilla.

35) Finanssikapitalismi ei keskity finansseihin. Se keskittyy yrityksiin, sosiaaliturvaan, hallintoon, yliopistoihin, poliittisiin puolueisiin ja mediaan.

36) Valtio käynnistää yhteiskuntaan rahavirtauksen, joka on todellisuudessa vallan virtaus, joka vahvistaa velkojan ja velallisen välistä alistussuhdetta.

37) Talouskasvun lupaama runsaus ei koskaan koita. Kapitalistinen anti-produktio pitää huolen jatkuvasta niukkuudesta. 70-luvulta asti kestänyt jatkuva kriisi on antiproduktion manifestaatio.

38) Juuri velka liudentaa työn ja työttömyyden, toiminnallisen ja ei-toiminnallisen, tuottavan ja avustettavan, prekaarin ja ei-prekaarin väliset rajat, joilla vasemmisto edelleen operoi.

39) Ateismi ja tietynlainen ”toisen aallon syyttömyys” kuuluvat yhteen (Nietzsche). Jumalattomia saatamme jo olla, velattomiksi meidän on vielä tultava.

40) Velka on keino sitoa työvoimaa palkkatyöhön. Siksi velan vastaisen kamppailun täytyy olla kamppailua palkkatyötä vastaan.

Muistiinpanot ja kuvat: Lasse Poser

Lisäkuunneltavaa:
Maurizio Lazzarato: Time and the Neoliberal Condition